Hyppää sisältöön
Matkahuolto
HenkilöilleYrityksillePalvelupisteet
MatkustajatPaketitUsein kysyttyäAsiakaspalveluBlogi
Kirjaudu

Mahtavaa mokaamista

Mikko Kuitunen
Toimitusjohtaja, Vincit
15.12.2020

Moka on tahaton investointi, jolle pitää saada tuotto. Onkin tieteellisesti todistettua, että mokaaminen kannattaa – myös rahassa mitattuna. Moka, josta opitaan, on arvokkaampi kuin onnistuminen, josta ei opita mitään. Jos otetaan opiksi vain omista mokista, opitaan mitättömän vähän verrattuna siihen, että pystytään omaksumaan uutta myös muiden virheistä ja epäonnistumisista.

Yksi keskeisimmistä mokaamisen liittyvistä oivalluksista on siinä, että tiettyä tasoa paremmaksi ei ole mahdollista tulla tarttumatta tehtyihin virheisiin yksityiskohtaisesti. Menestyvissä organisaatiossa hyvää tekemistä luodaan nostamalla esiin onnistumisia ja hyviä tekoja, mutta tällaisessa ympäristössä on vaikeaa tarttua epäonnistumisiin. Ylivoimaisesti parhaaksi voidaan kuitenkin tulla vain oppimalla virheistä.

Mokia on erilaisia. Karkeasti jaoteltuna ne voidaan jakaa viiteen eri kategoriaan

  1. systeemiset virheet

  2. prosessivirheet

  3. ideat, jotka eivät toimi

  4. inhimilliset virheet (ns. yksittäistapaukset)

  5. tuottamukselliset virheet

Systeemiset virheet ovat sellaisia, jossa organisaatio epäonnistuu tehtävässään auttaa yksilö onnistumaan työssään tai tehtävässään. On rakennettu tieto- tai valtasiiloja, jotka heikentävät onnistumisen mahdollisuuksia. Henkilöllä ei ole onnistumiseen tarvittavaa tietoa, taitoa tai ymmärrystä. Hän ei saa tukea, vaikka asiat etenevät epäsuotuisasti. Hänellä ei ole mahdollisuutta kehittyä, joten hänen osaamisensa happanee.

Prosessivirheiksi kutsutaan sellaisia epäonnistumisia, joissa on perustellusti odotettu jotakin lopputulosta, mutta jotakin menee matkan varrella pieleen. Rutiinileikkaus onnistuu muuten hyvin, mutta kirurgi unohtaa jotain ylimääräistä potilaan vatsaan, koska tarkastuslista jää läpikäymättä. Asentaja vaihtaa autoon väärän osan, koska järjestelmä sitä ehdottaa. Metsuri kaataa puun naapurin talon päälle, koska ei jaksa odotella kahville lähtenyttä apuria. Tästä jälkimmäisestä minulla onkin omakohtaista kokemusta, mutta ei siitä sen enempää tällä kertaa.

Sitten meillä on ideoita, jotka eivät (ainakaan vielä) toimi tai joiden lopputulos on ennalta kokematon ja siksi epävarma. Näitä ovat innovaatioaihioihin pohjautuvat epäonnistumiset, jossa ryhdytään tekemään jotakin kokonaan uutta. Edellä mainittujen lisäksi tapahtuu nippu inhimillisiä virheitä. Ne tulkitaan useimmiten yksittäistapauksiksi, mutta on hyvä huomata, että monet inhimillisiltä virheiltä vaikuttavista mokista ovat todellisuudessa systeemisiä tai prosessivirheitä. Liian korkea työkuorma, stressi, työperäinen uupumus tai puutteellinen perehdytys ovat monien virheiden juurisyy. Ja nämä kaikki ovat lähtökohtaisesti systeemisiä virheitä, vaikka niiden oireet saattavatkin näkyä inhimillisten hutien määrän kasvuna.

Tuottamuksellisella virheellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tietoisesti tekee virheitä, jotka vahingoittavat lopputulemaa. Kyynistynyt varastomies lähettää joka toisen varaosalähetyksen väärään osoitteeseen. Näitäkin toki tapahtuu, mutta todennäköisesti vähemmässä määrin, joten ne voidaan jättää tässä nyt huomioitta.

No miksi emme onnistu epäonnistumisessa? Epäonnistumisen pelko on usein suurempi kuin epäonnistumisten todelliset seuraamukset. Liian moni jättää virheiden pelossa kokonaan yrittämättä, mikä on harmillista niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin. Vielä useampi jättää epäonnistumisen kokemuksensa jakamatta, vaikka siitä olisi hyötyä muille. Lyhyen aikavälin täysin mitätön epämukavuus voi estää meitä kauaskantoisesti työssämme ja elämässämme.

On ihmeellistä, kuinka paljon puhutaan siitä, että mokata pitää ja moka on lahja, mutta kuinka huonosti tämän hokeman ajatus organisaatiokulttuureissa toteutuu. Johtamiskäytännöillä on paljon työtä siinä, että virheet pystytään valjastamaan organisaation eduksi.

Jos haluat tulla paremmaksi kuin muut, täytyy sinun mokata useammin kuin muut – ja lisäksi oppia mokista.

Mikko Kuitunen on IT-yhtiö Vincitin toimitusjohtaja, joka on kirjoittanut yhdessä Mika Sutisen kanssa Mahtava Moka –nimisen kirjan. Mikon mukaan epäonnistumisen pelko on suurempi kuin sen todelliset seuraamukset ja niinpä liian moni jättää epäonnistumisen kokemuksensa jakamatta, vaikka siitä olisi hyötyä muille.

Tämä blogikirjoitus on osa Matkahuollon Ei haukku haavaa tee -kampanjaa, jossa pyysimme niin kuluttaja- kuin yritysasiakkailtamme kaunistelematonta kritiikkiä pakettipalveluista –
julkisesti. Ja palautetta saimme. Kaikki palaute löytyy
nonono.fi-sivustolla.

HenkilöilleYrityksille

Matkustajat

BussiaikataulutBussiliput ja matkakortitReitit ja Liput -sovellusReittiopasHinnat ja alennuksetOhjeet ja ehdot matkustajille

Sosiaalinen media

Matkahuolto
Paremmin perillä